Sivistyskatsaus 2024
Kalenius, Aleksi; Bernelius, Venla; Hyvönen, Ilmari (2024-05-03)
Kalenius, Aleksi
Bernelius, Venla
Hyvönen, Ilmari
Opetus- ja kulttuuriministeriö
03.05.2024
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:25Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-958-5Tiivistelmä
Sivistyskatsaus kokoaa tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Vuoden 2024 teemoja ovat alueellisuus, elämänkaari ja sivistyksen alat.
Sivistyspalvelujen käyttö ja lopputulemat eriytyvät alueellisesti sekä maakuntien, kuntien että pienempien alueiden tasolla ja alueellisissa eroissa on suurta ajallista jatkuvuutta. Sivistyspalveluverkko on laajentunut koko maahan vaiheittain, tavoittaen ensin valtakunnalliset keskukset.
Koulutuspolku etenee elinkaarella yhä yleisemmin varhaiskasvatuksen kautta perusopetukseen. Moninkertainen saman tason tutkintojen suorittaminen on yleinen ilmiö erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, moninkertainen opintojen aloittaminen korkea-asteella. Nuorten aikuisten koulutustason odotetaan nousevan. Tutkijakoulutuksen suorittavien suomalaisten määrä on laskenut 1990-luvun tasolle.
Koulutusalat ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Naisvaltaisia koulutusaloja luonnehtii koulutuksen painottuminen korkea-asteelle, miesvaltaisia aloja ammattikoulutuksen yleisyys.
Kulttuurin toimialat ovat merkittävä osa kansantaloutta, mutta kulttuurialojen osuus bruttoarvonlisäyksestä on ollut pitkäaikaisessa laskussa. Muutos on merkittävämpää markkinaehtoisilla kulttuurin toimialoilla, ei niinkään taide- ja kulttuuripolitiikan ydinaloilla.
Sivistyspalvelujen käyttö ja lopputulemat eriytyvät alueellisesti sekä maakuntien, kuntien että pienempien alueiden tasolla ja alueellisissa eroissa on suurta ajallista jatkuvuutta. Sivistyspalveluverkko on laajentunut koko maahan vaiheittain, tavoittaen ensin valtakunnalliset keskukset.
Koulutuspolku etenee elinkaarella yhä yleisemmin varhaiskasvatuksen kautta perusopetukseen. Moninkertainen saman tason tutkintojen suorittaminen on yleinen ilmiö erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, moninkertainen opintojen aloittaminen korkea-asteella. Nuorten aikuisten koulutustason odotetaan nousevan. Tutkijakoulutuksen suorittavien suomalaisten määrä on laskenut 1990-luvun tasolle.
Koulutusalat ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Naisvaltaisia koulutusaloja luonnehtii koulutuksen painottuminen korkea-asteelle, miesvaltaisia aloja ammattikoulutuksen yleisyys.
Kulttuurin toimialat ovat merkittävä osa kansantaloutta, mutta kulttuurialojen osuus bruttoarvonlisäyksestä on ollut pitkäaikaisessa laskussa. Muutos on merkittävämpää markkinaehtoisilla kulttuurin toimialoilla, ei niinkään taide- ja kulttuuripolitiikan ydinaloilla.