Liikennejärjestelmän saavutettavuusvaikutukset työmarkkinoilla : Rekisteriaineistojen hyödyntäminen vaikutusarvioinnissa
Kuosmanen, Timo; Kauria, Eetu; Kantola, Samu; Dai, Sheng; Virtanen, Timo; Kauppi, Heikki (2024-04-29)
Kuosmanen, Timo
Kauria, Eetu
Kantola, Samu
Dai, Sheng
Virtanen, Timo
Kauppi, Heikki
Toimittaja:
Kuosmanen, Timo
Valtioneuvoston kanslia
29.04.2024
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:11Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-293-0Tiivistelmä
Liikennejärjestelmien pullonkaulat voivat heikentää kohtaantoa työmarkkinoilla. Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmäkehikko, joka mahdollistaa yksilötason rekisteriaineistojen nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen liikennejärjestelmän saavutettavuusmuutosten työmarkkinavaikutusten arvioinnissa.
Hankkeessa arvioitiin empiirisesti Turun moottoritien rakentamisen kausaalivaikutusta pendelöintiin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kunnissa vuosina 1995-2008. Moottoritie lisäsi pendelöintiä tilastollisesti merkitsevästi vaikutusalueen kunnissa: yhden prosentin suuruinen matka-ajan aleneminen asuin- ja työssäkäyntikunnan välillä lisäsi pendelöijien lukumäärää puoli prosenttia. Sovellettaessa tulosta Länsirataa koskeviin suunnitelmiin, voidaan arvioida, että nopea junayhteys lisäisi pendelöintiä vaikutusalueella yhteensä noin 1 300 henkilöllä vuodessa. Pendelöinnin kasvun kokonaistaloudellinen vaikutus olisi noin 15 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 300 - 500 miljoonaa euroa 50 vuoden käyttöjaksolla.
Hankkeessa tarkasteltiin myös asukastiheyden ja yhdyskuntarakenteen yhteyttä yritysten työn tuottavuuteen. Tulosten perusteella korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä. 2000-luvun kaupungistumiskehityksen yhteys työn tuottavuuteen on positiivinen kaikissa maakunnissa Etelä-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kasautumisvaikutuksen suuruusluokka on kuitenkin niin marginaalinen, että yksittäisen liikennehankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa kasautumisen mahdolliset tuottavuushyödyt on perusteltua jättää huomioimatta.
Hankkeessa arvioitiin empiirisesti Turun moottoritien rakentamisen kausaalivaikutusta pendelöintiin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kunnissa vuosina 1995-2008. Moottoritie lisäsi pendelöintiä tilastollisesti merkitsevästi vaikutusalueen kunnissa: yhden prosentin suuruinen matka-ajan aleneminen asuin- ja työssäkäyntikunnan välillä lisäsi pendelöijien lukumäärää puoli prosenttia. Sovellettaessa tulosta Länsirataa koskeviin suunnitelmiin, voidaan arvioida, että nopea junayhteys lisäisi pendelöintiä vaikutusalueella yhteensä noin 1 300 henkilöllä vuodessa. Pendelöinnin kasvun kokonaistaloudellinen vaikutus olisi noin 15 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 300 - 500 miljoonaa euroa 50 vuoden käyttöjaksolla.
Hankkeessa tarkasteltiin myös asukastiheyden ja yhdyskuntarakenteen yhteyttä yritysten työn tuottavuuteen. Tulosten perusteella korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä. 2000-luvun kaupungistumiskehityksen yhteys työn tuottavuuteen on positiivinen kaikissa maakunnissa Etelä-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kasautumisvaikutuksen suuruusluokka on kuitenkin niin marginaalinen, että yksittäisen liikennehankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa kasautumisen mahdolliset tuottavuushyödyt on perusteltua jättää huomioimatta.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.